Nopeasti kuluttajien suosioon nousseet globaalit markkinapaikat haastavat yhä voimakkaammin perinteisiä kuluttajakaupan konsepteja ja toimintamalleja. On arvioitu, että globaalit markkinapaikat ottaisivat haltuunsa lähes 40 % maailman verkkokauppamarkkinoista vuoteen 2020 mennessä. Kasvaa näiden markkinapaikkojen osuus lopulta näin suureksi tai ei, on selvää, että markkinapaikkojen vaikutukset kuluttajakauppaan tulevat olemaan merkittäviä. Kuluttajakaupan ohella globaaleilla markkinapaikoilla voi olla myös yllättäviä vaikutuksia business-to-business-kaupankäyntiin.

Nämä globaalit markkinapaikat ovat sähköisiä kaupankäyntialustoja, joissa ostetaan, myydään ja vaihdetaan tavaroita ja palveluja. Maailmalla tunnetuimpia sähköisiä markkinapaikkoja ovat Alibaba, Amazon, Rakuten ja eBay. Kyseiset markkinapaikat keräävät tänä päivänä satoja miljoonia käyttäjiä ympäri maailman ja tekevät vuosittain myyntiä satojen miljardien eurojen arvosta.

Sähköiset markkinapaikat eroavat monin tavoin perinteisestä jälleenmyyntimallista. Yksi keskeisimmistä eroista on se, että sähköistä markkinapaikkaa hallinnoiva yritys ei lähtökohtaisesti omista myytäviä tuotteita eikä osallistu tuotteiden fyysiseen jakeluun tai varastointiin perinteisen kaupan tavoin. Markkinapaikkaa pyörittävän yrityksen tehtävänä on vain verkottaa ostajat ja myyjät yhteen sähköisen kaupankäyntialustansa avulla sekä tarjota osapuolille erilaisia lisäpalveluja vaihdannan edistämiseksi. Myyjinä ja ostajina voivat toimia niin yksityiset kuluttajat kuin yritykset.

Myyjille Alibaban, eBayn ja Rakutenin kaltaiset markkinapaikat tarjoavat merkittävää markkinanäkyvyyttä sekä kaupankäyntiin ja kuluttajamarkkinointiin liittyviä uusia ratkaisuja ja työkaluja. Samalla ne tarjoavat hyvän keinon myyjille laajentaa markkina-aluetta ilman merkittävää riskiä. Ei siis ole ihme, jos yhä useampi suurempikin yritys turvautuu globaaliin markkinapaikkaan oman verkkokaupan perustamisen sijaan. Markkinapaikkoja hallinnoivien yritysten ansainta puolestaan perustuu erilaisiin myyjien maksamiin korvauksiin sähköisen markkinapaikan käytöstä ja toteutuneesta myynnistä. Ansaintamalli on siten lopulta varsin yksinkertainen.

Suomessa sähköiset markkinapaikat ovat yleistyneet lähinnä kuluttajien keskinäisessä vertaiskaupassa. Suomesta puuttuu tällä hetkellä markkinapaikat, jotka toimisivat yritysten ja kuluttajien keskinäisinä vaihdanta- ja kohtaamispaikkoina. Suomalaisten yritykset ovatkin nyt jäämässä pahasti jälkeen tästä kaupan alaa voimakkaasti muokkaavasta kehityskulusta. Tämä on erittäin huolestuttava tilanne. Mikäli näiden uusien toimintamallien kehitys laiminlyödään, on hyvin todennäköistä, että suomalaisen kaupan asema heikentyy merkittävästi yhä voimakkaammin digitalisoituvassa ja kansainvälistyvässä kilpailuympäristössä. Sama kehitysloukku voi kohdata myös suomalaisia valmistajia elleivät ne nopeasti tunnista ja oivalla näiden uusien, nopeasti yleistyvien markkinapaikkojen toimintaperiaatteita ja hyödyntämismahdollisuuksia.

Samanaikaisesti kun globaalit markkinapaikat haastavat yhä voimakkaammin perinteisiä kaupan alan toimijoita, on hyvä nähdä, että on myös suuri joukko kotimaisia yrityksiä, joille nämä markkinapaikat tarjoavat uudenlaisia tapoja kasvattaa omaa myyntiä ja saavuttaa täysin uusia markkinoita ja asiakasryhmiä. Erityisesti monelle pk-yritykselle Alibaban ja Rakutenin kaltaiset markkinapaikat tarjoavat merkittävää markkinanäkyvyyttä sekä kaupankäyntiin ja kuluttajamarkkinointiin liittyviä uusia ratkaisuja ja työkaluja mm. logistiikan ja maksuliikenteen hallinnassa. Samalla ne tarjoavat hyvän keinon laajentaa nykyistä markkina-aluetta ilman merkittävää riskiä. Onkin tärkeää, että suomalaiset käyttötavaroiden valmistajat tunnistavat näiden uusien markkinapaikkojen tuomat mittavat myynti- ja markkinointimahdollisuudet.

Arto Lindblom ja Lasse Mitronen

Kirjoittajat toimivat professoreina Aalto-yliopistolla ja johtavat kaksivuotista, globaaleja markkinapaikkoja koskevaa tutkimushanketta.

Globaalit markkinapaikat tutkimushanke 2016-2017

Tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä digitaalisten markkinapaikkojen ja niiden ympärille rakentuvien ekosysteemien rakenteesta, toimintalogiikasta ja johtamismenetelmistä. Tutkimusprojektissa tarkastellaan johtavia ja voimakkaasti kasvaneita markkinapaikkoja eri markkina-alueilla (Japani, USA ja Eurooppa) pääasiassa laadullisin menetelmin. Tutkimusprojektin keskeisenä päämääränä onkin yhtäältä tunnistaa digitaalisiin markkinapaikkoihin liittyviä kaupallisia mahdollisuuksia niin paikallisesti Suomessa kuin kansainvälisesti eri markkina-alueilla ja toisaalta löytää käytännön tason ratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla suomalaiset kaupan toimijat voivat kehittää ja hyödyntää näitä markkinapaikkoja omassa liiketoiminnassaan. Projektin tuottama tieto ja osaaminen palvelevat kaupan alan yritysten ohella tavarantoimittajia ja muita kaupan arvoketjuun kiinnittyviä kumppaneita, kuten logistiikkayrityksiä. Tutkimusprojekti toteutetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla ja hanketta rahoittavat Tekesin lisäksi Kesko, Posti, Unilever ja Descom.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here